Hiljainen koti voi tuntua rauhalliselta yhtenä päivänä ja raskaalta toisena. Siksi kysymys siitä, miten vähentää yksinäisyyttä kotona, ei tarkoita vain sitä, että kalenteriin pitäisi saada enemmän menoja. Usein tärkeämpää on saada arkeen odotettavia hetkiä, mielekästä tekemistä ja tuttuja ihmisiä, joiden kanssa voi vaihtaa kuulumisia omana itsenään.
Yksinäisyyttä voi kokea missä tahansa elämänvaiheessa, mutta erityisesti ikääntyessä arjen kontaktit voivat vähentyä huomaamatta. Eläkkeelle jääminen, puolison menetys, muuttunut toimintakyky tai kaukana asuvat läheiset voivat tehdä päivistä aikaisempaa hiljaisempia.
Yksinäisyyttä ei tarvitse yrittää ratkaista yhdellä suurella muutoksella. Usein pienet, toistuvat asiat auttavat eniten: puhelu läheiselle, yhteinen kävely, tuttu harrastus tai säännöllinen kotiin tuleva ihminen.
Lyhyesti: yksinäisyyttä voi vähentää lisäämällä arkeen säännöllisiä kohtaamisia, mielekästä tekemistä ja ennakoitavaa päivärytmiä. Erityisesti silloin, kun kodin ulkopuolelle lähteminen on vaikeaa, tuttu kotiin tuleva ihminen voi tuoda päivään seuraa, tekemistä ja jotain odotettavaa.
Yksinäisyys ei aina tarkoita sitä, ettei ympärillä olisi lainkaan ihmisiä. Joskus vaikeinta on se, ettei päivän aikana ole ketään, jonka kanssa vaihtaisi muutaman sanan. Toisinaan läheisiä on, mutta he asuvat kaukana tai heidän oma arkensa on kiireistä.
Siksi myös keinot yksinäisyyden vähentämiseen ovat yksilöllisiä. Yhdelle sopii uusi harrastus tai ryhmä, toiselle rauhallinen keskustelu tutun ihmisen kanssa. Tavoitteena ei ole täyttää jokaista päivää ohjelmalla, vaan löytää omaan arkeen sopivia yhteyksiä muihin ihmisiin.
Pienet ja säännölliset asiat toimivat usein paremmin kuin suuret suunnitelmat. Kun olo on yksinäinen tai kotiin jääminen on muodostunut tavaksi, uuteen ryhmään tai tapahtumaan lähteminen voi tuntua suurelta kynnykseltä. Yksi sovittu puhelu, kahvihetki tai lyhyt kävely voi olla paljon helpompi alku.
Yhteydenpidon ei tarvitse olla pitkää tai erityistä ollakseen tärkeää. Läheisen kanssa voi esimerkiksi sopia, että kuulumiset vaihdetaan tiettynä päivänä joka viikko. Kun yhteydenpidolle on tuttu rytmi, kenenkään ei tarvitse joka kerta erikseen miettiä, milloin olisi sopiva hetki soittaa.
Myös viestit, valokuvat ja videopuhelut voivat pitää yhteyttä yllä silloin, kun kasvokkain tapaaminen ei onnistu. Keskustelunkaan ei tarvitse aina koskea suuria asioita. Päivän sää, ruoka, televisio-ohjelma tai tavallinen arjen tapahtuma voi olla aivan yhtä hyvä syy olla yhteydessä.
Säännöllisyydellä on oma merkityksensä: kun tietää, että keskiviikkona joku soittaa tai perjantaina tavataan, viikossa on tuttu hetki, jota voi odottaa.
Yksinäisyyden tunne voi korostua silloin, kun päivät alkavat sulautua toisiinsa. Kevyt ja omaan elämäntilanteeseen sopiva rytmi tuo päivään kiintopisteitä.
Aamukahvi, pieni ulkoilu, ruoanlaitto, päivän lehti, lempiohjelma tai puhelu läheiselle voivat muodostaa tavallisen mutta merkityksellisen päivän. Rytmin ei tarvitse tarkoittaa tarkkaa aikataulua tai suorittamista. Jo yksi etukäteen sovittu asia voi antaa päivälle muodon.
Myös tavallisilla kodin askareilla voi olla tässä oma roolinsa. Yhdessä voidaan esimerkiksi valmistaa ruokaa, hoitaa kasveja, järjestellä valokuvia tai käydä kaupassa. Kun tekemiseen liittyy toinen ihminen, tavallinen arjen tehtävä voi samalla muuttua kohtaamiseksi.
Kodin ulkopuolelle lähtemisen ei tarvitse tarkoittaa suurta sosiaalista tapahtumaa. Kävely korttelin ympäri, lähikaupassa käyminen tai kahvi läheisessä kahvilassa tuo vaihtelua päivään ja mahdollisuuden nähdä muita ihmisiä.
Jos yksin lähteminen tuntuu vaikealta, seura voi madaltaa kynnystä huomattavasti. Yhdessä voidaan kävellä tutulla reitillä, tehdä ruokaostokset tai lähteä vaikka puistoon istumaan hetkeksi.
Tärkeintä on, että tekeminen sopii omaan jaksamiseen. Tarkoitus ei ole suorittaa sosiaalisuutta, vaan löytää sellaisia tilanteita, jotka tuntuvat luontevilta.
Yksinäisyyttä ei aina vähennä se, että ympärillä käy mahdollisimman paljon ihmisiä. Monelle tärkeämpää on jatkuvuus: tietää, kuka tulee ja milloin tavataan.
Tutun ihmisen kanssa ei tarvitse aloittaa joka kerta alusta. Vähitellen opitaan tuntemaan toisen tavat, kiinnostuksen kohteet ja tavallinen arki. Keskustelukin syntyy helpommin, kun yhteistä historiaa alkaa olla.
Tämä on yksi syy siihen, miksi sama tuttu työntekijä on Hemman kotipalvelussa tärkeä osa palvelua. Säännöllisen palvelun tavoitteena ei ole vain tehdä sovittuja tehtäviä, vaan rakentaa arkeen jatkuvuutta saman nimetyn Hemma-avustajan kautta.
Kotipalvelu ei poista yksinäisyyttä eikä korvaa läheisiä, ystäviä tai muita tärkeitä ihmissuhteita. Säännöllinen kotiapu voi kuitenkin tuoda arkeen kohtaamisia, rytmiä ja yhdessä tekemistä erityisesti silloin, kun kodin ulkopuolelle lähteminen on vaikeutunut.
Hemma-avustajan käynnillä voidaan asiakkaan tarpeiden mukaan esimerkiksi käydä kävelyllä tai asioilla, valmistaa ruokaa, tehdä pieniä kodin askareita tai viettää rauhallinen kahvihetki. Samalla syntyy luontevasti mahdollisuus jutella ja vaihtaa kuulumisia.
Kohtaamisen ei tarvitse olla erillinen ohjelmanumero. Usein juuri tavallisen tekemisen lomassa syntyy luontevin yhdessäolo. Ruoan valmistaminen, kauppareissu tai pyykkien viikkaaminen voi olla samalla hetki, jolloin ollaan toisen ihmisen seurassa.
Hemma tarjoaa myös senioreille tarkoitettua viriketoimintaa, jonka tavoitteena on tuoda päiviin mielekästä tekemistä, iloa ja kohtaamisia.
Hemmalla säännölliselle asiakkaalle nimetään oma Hemma-avustaja. Sama tuttu henkilö oppii vähitellen tuntemaan asiakkaan arjen, toiveet ja sen, millaisesta tekemisestä hän pitää.
Tämä on erityisen merkityksellistä silloin, kun palvelussa tärkeää ei ole vain käytännön apu vaan myös kohtaaminen. On eri asia vaihtaa kuulumisia tutun ihmisen kanssa kuin totutella jatkuvasti uuteen henkilöön.
Asiakas ostaa silti palvelun Hemmalta, ei yksittäistä työntekijää. Hemma vastaa palvelun järjestämisestä ja laadusta, mutta tuttu avustaja tekee palvelusta henkilökohtaisen.
Kun oma vanhempi tai muu läheinen vaikuttaa yksinäiseltä, ensimmäinen ajatus voi olla, että pitäisi käydä useammin tai järjestää hänelle enemmän tekemistä. Hyvä tarkoitus ei kuitenkaan edellytä sitä, että koko arki pitäisi muuttaa kerralla.
Usein konkreettinen ehdotus toimii paremmin kuin yleinen kysymys. Voisitteko esimerkiksi sopia viikoittaisesta puhelusta, yhteisestä kauppareissusta tai siitä, että käytte kerran kuukaudessa yhdessä jossakin mieluisassa paikassa?
Myös läheisen oman jaksamisen pitää olla realistinen lähtökohta. Säännöllinen lupaus, jonka pystyy pitämään, on usein parempi kuin suuri suunnitelma, joka kaatuu kiireeseen.
Jos läheinen ei itse pysty olemaan paikalla niin usein kuin haluaisi, myös ulkopuolinen apu voi täydentää arjen verkostoa. Se ei korvaa läheistä, mutta voi tarkoittaa sitä, ettei pitkässä viikossa tarvitse olla kaikkia päiviä yksin.
Kaikki eivät kaipaa samanlaista seuraa. Jollekin mielekkäintä on keskustelu kahvikupin äärellä, toinen viihtyy paremmin silloin, kun yhdessä tehdään jotakin.
Harrastusryhmät, liikunta, kuoro, käsityöt, seurakuntien ja järjestöjen toiminta tai vapaaehtoistyö voivat tuoda arkeen sekä tekemistä että tuttuja kasvoja. Ensimmäisen käynnin tavoitteena ei tarvitse olla uuden ystävän löytäminen. Riittää, että käy katsomassa, tuntuuko tekeminen omalta.
Jos ryhmään lähteminen tuntuu liian suurelta askeleelta, saman ajatuksen voi toteuttaa pienemmin myös kotona. Yhdessä voidaan kuunnella musiikkia, katsella valokuvia, leipoa, tehdä käsitöitä tai lähteä pienelle kävelylle.
Yksinäisyydestä voi olla vaikea puhua, vaikka se on hyvin inhimillinen kokemus. Asiasta voi kertoa läheiselle, ystävälle tai muulle tutulle ihmiselle. Jos elämässä on jo säännöllinen kotipalvelun työntekijä, myös hänen kanssaan voi olla luontevaa puhua siitä, millaista tekemistä tai seuraa arkeen kaipaisi enemmän.
Jos yksinäisyyteen liittyy pitkään jatkuvaa voimakasta alakuloa, toivottomuutta tai arjen tavalliset asiat alkavat tuntua ylivoimaisilta, apua kannattaa hakea terveys- tai sosiaalipalveluista. Kotipalvelu voi tukea tavallista arkea ja tuoda siihen seuraa, mutta se ei korvaa terveydenhuollon tai muun ammatillisen tuen tarvetta.
Yksinäisyyden vähentäminen ei aina vaadi suurta muutosta. Usein merkityksellisiä ovat juuri pienet, toistuvat asiat: tuttu puhelu, yhteinen kävely, kahvihetki tai ihminen, jonka tietää tulevan taas ensi viikolla.
Kun arkeen syntyy tällaisia kohtaamisia, päivissä on enemmän jatkuvuutta ja jotain odotettavaa.
Hemma auttaa senioreita ja muita kotitalouksia arjen sujumisessa Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Hemma-avustajan kanssa palvelu voidaan rakentaa asiakkaan tarpeiden mukaan – käytännön kotiavusta, asioinnista ja ruoanlaitosta aina yhdessä tekemiseen ja ulkoiluun.
Hemma auttaa arjen sujumisessa Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa sekä Vantaalla. Palvelumme on tarkoitettu kaikille, jotka arvostavat laadukasta, ystävällistä ja helppoa palvelua.
.svg){kind=icon}
.svg){kind=icon}
