Palvelutalossa arjen pienet tarpeet eivät aina mahdu peruspalveluihin. Joku toivoo säännöllistä apua oman asunnon siisteyteen, toinen seuraa ulkoilulle ja kolmas tukea asiointiin tai läheisten kanssa sovittuihin käytännön tehtäviin. Hyvä esimerkki palvelutalon lisäpalvelumallista tekee näistä toiveista selkeitä, helposti tilattavia ja asukkaan omaa arkea kunnioittavia.
Lisäpalvelumallin tarkoitus ei ole korvata palvelutalon omia palveluja eikä tarjota kaikille asukkaille samanlaista ratkaisua. Sen tehtävä on täydentää arkea niissä kohdissa, joissa henkilökohtainen, sovittava apu tuo eniten mielenrauhaa. Kun kokonaisuus rakennetaan huolellisesti, myös läheisten on helpompi tietää, kenen kanssa asioida ja miten palvelu toimii.
Lisäpalvelumalli on palvelutalon ja ulkopuolisen palvelukumppanin yhdessä sopima tapa tarjota asukkaille vapaaehtoisia arjen tukipalveluja. Palvelutalon oma henkilöstö keskittyy omiin vastuisiinsa, kun taas lisäpalvelukumppani voi auttaa esimerkiksi kodin ylläpidossa, asioinnissa, ulkoilussa, seurassa tai hyvinvointia tukevissa palveluissa.
Oleellista on, että asukas tai hänen läheisensä voi valita palvelun omien tarpeidensa mukaan. Yhdelle riittää siivous kerran kuukaudessa, toiselle säännöllinen kävelyseura. Tarve voi myös muuttua: joskus apua tarvitaan tilapäisesti, joskus sovittu rytmi tuo arkeen juuri kaivattua jatkuvuutta.
Toimiva malli on selkeä myös henkilöstölle. Kun palvelun rajat, yhteyshenkilöt ja käytännöt ovat sovittuina, työntekijöiden ei tarvitse arvailla, kenelle asukas voi esittää toiveensa tai mitä palvelu kulloinkin sisältää.
Kuvitellaan palvelutalo, jossa asukkaille halutaan tarjota enemmän valinnanvaraa ilman monimutkaista palveluviidakkoa. Palvelutalo valitsee yhden luotettavan kumppanin, jonka kanssa sovitaan palveluvalikoimasta, yhteydenpidosta ja siitä, miten asukkaiden toiveet otetaan vastaan.
Kumppani käy aluksi tapaamassa asukasta ja tarvittaessa hänen läheistään. Keskustelussa ei lähdetä liikkeelle valmiista paketista, vaan tavallisista arjen kysymyksistä: Mitkä asiat sujuvat hyvin? Mihin toivoisit helpotusta? Haluatko palvelun kerran vai säännöllisesti? Onko sinulle tärkeää, että käynneillä olisi mahdollisimman usein sama tuttu tekijä?
Tämän pohjalta voidaan sopia esimerkiksi siitä, että asukkaan asunto siivotaan joka toinen viikko. Käynnillä vaihdetaan lakanat, huolehditaan keittiön ja kylpyhuoneen siisteydestä sekä tehdään muita etukäteen sovittuja kodin ylläpidon tehtäviä. Tarvittaessa palvelukokonaisuuteen voidaan sopia myös muuta arkea helpottavaa apua, kuten postin läpikäyntiä yhdessä tai verkkokauppatilauksen vastaanottamista. Käyntien sisältö ja sopiva tekijä määritellään aina etukäteen asukkaan tarpeiden mukaan.
Toinen asukas voi valita viikoittaisen ulkoilu- ja seurakäynnin. Tarkoitus ei ole täyttää kalenteria, vaan sopia rauhallinen hetki, joka tuntuu omalta: kävely lähialueella, kahvi palvelutalon yhteisissä tiloissa tai käynti tutussa kirjastossa. Jos ulkoilu ei juuri sinä päivänä houkuttele, käynnin sisältöä voidaan muuttaa yhdessä sovitulla tavalla.
Kolmas asukas tarvitsee vain satunnaista apua, kun läheiset asuvat kauempana tai elämäntilanne on hetkellisesti tavallista kuormittavampi. Hän voi tilata apua esimerkiksi vaatekaapin järjestämiseen, juhliin valmistautumiseen, asiointiin tai muihin yksittäisiin arjen tehtäviin. Mallin arvo näkyy siinä, ettei jokaista tarvetta varten tarvitse etsiä uutta tekijää alusta asti.
Lisäpalveluissa on hyvä olla riittävästi valinnanvaraa, mutta liian laaja ja epäselvä lista voi tehdä päätöksestä vaikean. Usein toimivin alku syntyy muutamasta arkea aidosti helpottavasta kokonaisuudesta: kodin ylläpidosta, kotiavusta ja asioinnista, ulkoilusta ja seurasta sekä hyvinvointia tukevista käynneistä, kuten fysioterapiasta silloin, kun asukas sitä toivoo.
Palvelutalon asukkaiden tarpeet vaihtelevat. Siksi kaikkea ei kannata tarjota kaikille samalla tavalla tai samalla rytmillä. Joillekin tärkeintä on omaan kotiin liittyvä huolellinen apu. Toisille merkityksellisin asia on tuttu ihminen, jonka kanssa lähteä ulos tai hoitaa pieniä käytännön asioita.
Palvelukumppanin kannattaa myös kertoa avoimesti, mitä palvelu sisältää ja mitä se ei sisällä. Selkeys suojaa kaikkia osapuolia. Kun käynnin sisältö, kesto, mahdolliset muutokset ja yhteydenottotapa sovitaan kirjallisesti ja ymmärrettävästi, asukkaan on helpompi luottaa siihen, että arki etenee toivotulla tavalla.
Palvelutalossa asukas kohtaa päivän aikana monia ihmisiä. Siksi lisäpalvelussa tuttuus voi olla erityisen arvokasta. Kun mahdollisimman usein sama tekijä käy sovittuina aikoina, hän oppii tuntemaan asukkaan tavat, toiveet ja kodin pienet yksityiskohdat.
Kun tekijä tuntee asukkaan ja hänen tavallisen arkensa, hänen on helpompi huomata myös se, jos käynnin aikana tarvitaan tavallisesta poikkeavaa tukea tai rauhallisempaa tahtia. Ehkä tavallisesti puhelias asukas haluaa tällä kertaa vain rauhallisen käynnin. Tuttu tekijä osaa myös kysyä hienovaraisesti, kaipaisiko asukas apua johonkin sellaiseen tehtävään, jota ei ollut alun perin suunniteltu. Asukas päättää aina itse, mihin hän haluaa apua. Havainnot voidaan ottaa puheeksi kunnioittavasti, ja asukas päättää aina itse, miten hän haluaa toimia.
Jatkuvuus ei tarkoita joustamattomuutta. Jos asukas lähtee vierailulle, tarvitsee käynnin toisena päivänä tai haluaa pitää tauon, palvelun pitäisi mukautua tilanteeseen mahdollisimman vaivattomasti. Hyvä malli jättää tilaa tavalliselle elämälle.
Lisäpalvelumalli toimii parhaiten, kun palvelutalon, palvelukumppanin, asukkaan ja läheisten roolit ovat selvät. Asukas päättää omasta palvelustaan ja siitä, mitä tietoja voidaan jakaa. Läheinen voi olla mukana suunnittelussa, jos asukas niin toivoo. Palvelutalon kanssa sovitaan myös, mitä tietoja käynneistä tarvitaan talon käytäntöjen ja turvallisen liikkumisen kannalta.
Tietoa ei tarvitse jakaa enemmän kuin palvelun toteuttaminen edellyttää. Käytännössä tämä voi tarkoittaa sovittua yhteyshenkilöä, selkeitä käyntiaikoja ja yhteistä toimintatapaa silloin, jos asukas peruu käynnin tai toivoo muutosta. Kun viestintä pysyy rauhallisena ja suoraviivaisena, henkilöstön aikaa ei kulu turhaan selvittelyyn.
Palvelutalon johdon kannattaa nimetä vastuuhenkilö, joka seuraa mallin toimivuutta yhdessä kumppanin kanssa. Alkuvaiheessa palautetta kannattaa pyytää asukkailta, läheisiltä ja henkilöstöltä. Kaikkia toiveita ei voida toteuttaa sellaisenaan, mutta niiden avulla palvelua voidaan muotoilla toimivammaksi.
Usein paras tapa aloittaa on rajattu kokeilu. Palvelutalo voi tarjota aluksi muutamaa selkeää palvelua ja kutsua kiinnostuneet asukkaat rauhalliseen esittelytilaisuuteen tai henkilökohtaiseen keskusteluun. Tällöin voidaan nähdä, millaisille käynneille on todellista tarvetta ja millaiset ajat sopivat talon arkeen.
Pieni aloitus auttaa myös rakentamaan luottamusta. Asukkaat kuulevat, miten palvelu tilataan, kuka kotiin tulee ja miten mahdollisiin muutoksiin reagoidaan. Henkilöstö puolestaan saa kokemusta siitä, miten vierailut sovitetaan talon käytäntöihin. Kun perusasiat toimivat, palveluvalikoimaa voi täydentää harkiten.
Pääkaupunkiseudulla toimiva Hemma voi olla palvelutalolle tällainen arjen kumppani: saman tutun tahon kautta voidaan sopia kodin ylläpidosta, kotiavusta, senioripalveluista, kiireettömästä kotihoidosta, fysioterapiasta ja muista arjen tukipalveluista asukkaan omien toiveiden mukaan.
Hyvä lisäpalvelumalli näkyy lopulta tavallisina, mutta merkityksellisinä hetkinä: koti tuntuu omalta ja siistiltä, sovitut asiat tulevat hoidetuiksi ja apua on helppo pyytää, kun sille tulee tarve. Kun asukkaan oma rytmi ja valinnat ovat mallin lähtökohtana, palvelu tuo arkeen tilaa elää omalla tavalla.
Hemma auttaa arjen sujumisessa Espoossa, Helsingissä, Kauniaisissa sekä Vantaalla. Palvelumme on tarkoitettu kaikille, jotka arvostavat laadukasta, ystävällistä ja helppoa palvelua.
.svg){kind=icon}
.svg){kind=icon}
